
Syksyn pimeyden hiipiessä kehomme kaipaa extra vireyttä. Aamuisin tarvitsemme muutenkin ensisijaisesti nesteytystä heti herättyämme. Mikä sen parempi tapa kuin aloittaa aamu mehustamalla vihanneksista ja hedelmistä soluja ravitseva energiapommi!
Ymmärrän, että ensimmäiseksi ajatuksena herää “ei minulla ole aikaa aamuisin mehustaa”. Olen kellottanut useamman kerran kauanko menee kasata mehustin, mehustaa haluamani ainekset sekä siivota mehustin heti käytön jälkeen ja vastaukseksi saanut aina 10 minuuttia.
Olen taas palannut mehustelun pariin aamuisin. Varsinkin nyt syksyn ja talven tullen mieli ja keho tarvitsee extra huolenpitoa vireystasojen nostamiseksi. Itse huomaan selkeästi energisemmän olon tuorepuristetun mehulasin nauttineena. Kahvista koen aamuisin tunkkaisempaa oloa ja sen lisäksi saa juoda monta lasia vettä, että keho pääsee kunnolla nesteytymään!
Tuorepuristetun mehun hyötyjä:
☀️Energisempi olo
☀️Kirkkaampi mieli
☀️Parantaa keskittymistä
☀️Nesteyttää kehoa
☀️Annos vitamiineja ja kivennäisaineita
☀️Puhdistaa elimistöä
☀️Tukee vastustuskykyä
☀️Tukee ihon hyvinvointia
Kiireisten päivien aikana en itsekään mieti mitä ruokaa sitä suuhunsa laittaa, mutta aamun tuorepuristetulla mehulla aloittaneena olen jo tukenut elimistöä erinomaisesti ravintoaineiden saannin tiimoilta! Rohkaisen siis kaikkia kokeilemaan mehustamista aamusta ja kerro meille miltä tuntui! 🧡

LEAVE ME ALONE! 1 litra / 10 minuuttia
1½ vesimelonia
pieni pala inkivääriä
Kuori vesimeloni ja inkivääri.
Mehusta ainekset ja nauti.
GREEN ME UP! 1 litra / 10 minuuttia
700 g kurkkua
1 kg Granny Smith -omenoita
1 varsisellerin varsi
2-3 limeä
Kuori kurkku, omena ja varsiselleri.
Kuori limet.
Mehusta ainekset ja nauti.
DETOXIFY 1 litra / 10 minuuttia
600 g appelsiinia
600 g porkkanaa
600 g Granny Smith -omenoita
pieni pala inkivääriä
1 rkl jahuhettua kurkumaa
Kuori appelsiinit, porkkana ja inkivääri.
Pese omenat.
Mehusta ainekset ja nauti.
Vinkki: Lisää mehuun sekaan ripaus merisuolaa nesteytyksen parantamiseksi!
Reseptit | Goodness Cookbook
Artikkeli teksti | Pamela Komppa